L\u00e4hde: Fingridin nettisivut
\nSuomen s\u00e4hk\u00f6nkulutus on kaikkien verkkoon kytkettyjen kuormien summa, joten se vaihtelee jatkuvasti. Lis\u00e4ksi kulutuksen taso muuttuu pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, tunneittain, vuorokausittain ja vuodenajoittain. My\u00f6s tuotannossa tapahtuu muutoksia lyhyell\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.
\nKulutuksen ja tuotannon hetkellinen tasapaino ilmenee s\u00e4hk\u00f6verkon taajuudesta. Taajuus laskee alle 50 Hz nimellisarvon, kun kulutus on tuotantoa suurempi. Vastaavasti taajuus ylitt\u00e4\u00e4 50 Hz:n arvon, kun tuotanto on kulutusta suurempi. Taajuuden sallitaan vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Tein r-ohjelmalla yhteenvetoja viime vuoden loka, marras ja joulukuun taajuusvaihteluista. Tulokset ja koodi alla. <\/p>\n
Value Month T\u00e4m\u00e4n mukaan tuotanto on kulutusta suurempi loppuvuonna, kun taas lokakuussa n\u00e4ytt\u00e4isi kulutuksen olevan suurempi kuin tuotanto. Tarkkaavainen lukija huomasi my\u00f6s, ett\u00e4 em. laskenta kohdistui vain tarkastelukuukausien ensimm\u00e4isiin p\u00e4iviin. <\/p>\n Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkastelulla haetaan? L\u00e4hde: Fingridin nettisivut Suomen s\u00e4hk\u00f6nkulutus on kaikkien verkkoon kytkettyjen kuormien summa, joten se vaihtelee jatkuvasti. Lis\u00e4ksi kulutuksen taso muuttuu pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, tunneittain, vuorokausittain ja vuodenajoittain. My\u00f6s tuotannossa tapahtuu muutoksia lyhyell\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Kulutuksen ja tuotannon hetkellinen tasapaino ilmenee s\u00e4hk\u00f6verkon taajuudesta. Taajuus laskee alle 50 Hz nimellisarvon, kun kulutus on tuotantoa suurempi. Vastaavasti taajuus ylitt\u00e4\u00e4 […] Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[70,71],"tags":[72],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347"}],"collection":[{"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=347"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":357,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/science.ekqvist.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}#C:\\Users\\exl.marko.ekqvist\\Dropbox\\kuvat\\home\\Marko\\Doctoralstudent\\R\\data\\fingridtaajuus\\2017\\12
\nin17put1201 <- read.table(\"C:\/...\/data\/fingridtaajuus\/2017\/12\/2017-12-01.csv\", header=TRUE, sep=\",\", na.strings=\"NA\", dec=\".\", strip.white=TRUE)\n\nin17put1101 <- read.table(\"C:\/...\/data\/fingridtaajuus\/2017\/11\/2017-11-01.csv\", header=TRUE, sep=\",\", na.strings=\"NA\", dec=\".\", strip.white=TRUE)\nin17put1001 <- read.table(\"C:\/...\/data\/fingridtaajuus\/2017\/10\/2017-10-01.csv\", header=TRUE, sep=\",\", na.strings=\"NA\", dec=\".\", strip.white=TRUE)\n\n\n#yhdistet\u00e4\u00e4n\ntotal <- rbind(\nin17put1201, \nin17put1101, \nin17put1001\n)\n\n\n total$Month <- month(total$Time)\n head(total, 10)\n\n\nnewdata <- total[c(2,3)]\n\nnames(newdata)\n\ntmp <- do.call(data.frame, \n list(mean = apply(newdata, 2, mean),\n sd = apply(newdata, 2, sd),\n median = apply(newdata, 2, median),\n min = apply(newdata, 2, min),\n max = apply(newdata, 2, max),\n n = apply(newdata, 2, length)))\n\ntmp\n\nsummary(newdata)<\/code><\/p>\n
\n Min. :49.83 Min. :10
\n 1st Qu.:49.97 1st Qu.:10
\n Median :50.00 Median :11
\n Mean :50.00 Mean :11
\n 3rd Qu.:50.03 3rd Qu.:12
\n Max. :50.17 Max. :12 <\/p>\n
\nTarkoitus on linkitt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kohtainen (tai kuukausikohtainen) data ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneisiin muutoksiin. N\u00e4it\u00e4 muutoksia voivat olla uudet laitokset, tehtaiden yl\u00f6sajot, huoltoseisokit, tuulivoimaloiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tai niiden kytkeminen valtakunnan verkkoon. Tarkastelun avulla voidaan indikoida sellaisia muutoksia t\u00e4ss\u00e4 kehysymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jotka saattavat olla riskej\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkon toimivuuden kannalta. T\u00e4m\u00e4n tarkastelun ulkopuolelle rajataan (tai pyrit\u00e4\u00e4n rajaamaan) sellaiset laitteiden vikaantumiset, joihin ei eri toimilla pystyt\u00e4 vaikuttamaan tai mik\u00e4li mahdollista, niin pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 johtuvat korjaavat toimenpiteet ja niihin liittyv\u00e4t riskit esille. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"